Sivun näyttöjä yhteensä
lauantai 30. syyskuuta 2017
Kotikylä sydämessäni
Mummo huutaa kamarissa. Kello on kohta yksi aamuyöllä. Eikö se ottanut taaskaan sitä rauhoittavaa lääkettä? Askelet hiippailevat keittiön suuntaan. Täytyy mennä ohjaamaan parkuva mummeli takaisin petiin - jo kolmannen kerran tänä yönä.
Jos olisin valinnut toisin... Silloin aikoinaan. Olisin käynyt lukion, jatkanut yliopistoon. Varmasti olisin pärjännyt. Tienaisin nyt 6000 € kuukaudessa. Olisin rikas, mutta olisinko onnellinen?
Asun pienessä kylässä. Pohjois-Karjalan kauniissa vaaramaisemissa. Tänne esi-isämme vaelsivat 1600-luvulla vesireittejä pitkin. Viipurista läksivät.
Onko tässä järkeä? Mummo huutaa taas. Saan 1100 euroa kuussa. Sosiaalijohtaja armahti meitä, katsoi sormien läpi selvää omaishoitotapausta. Nyt olen hänen henkilökohtainen avustajansa. Muuten saisin puolta pienemmän omaishoitajan palkkion.
Mummo laulaa kamarissa. Kello on 01.10.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Itkupotkuraivari
Kun olin aivan pieni lapsi, eräs ihminen sanoi minulle ikäviä asioita. Ehkä hän ei tarkoittanut sanoa pahasti, mutta herkkänä ja...
-
Kun olin aivan pieni lapsi, eräs ihminen sanoi minulle ikäviä asioita. Ehkä hän ei tarkoittanut sanoa pahasti, mutta herkkänä ja...
-
Onko meillä läheisiä ihmisiä, kysyi kerran kotipalvelun työntekijä. Hetken mietittyäni vastasin myöntävästi, mutta kerroin heidän asuvan k...
-
Blogini nimi on Mummoja ja maisemanhoitoa. Olen kirjoittanut paljon Mummosta ja arkiaskareistamme. Välillä täytyy kertoa Mummon lisäksi to...
-
Mummo on väsynyt, niin omissa mietteissään. Miten kauan Mummo jaksaa vielä? Kun Mummo lähtee, minä jään tänne vielä hetkeksi taapertamaan....
-
Viikko sitten varmistui, että saamme kissanpennun. Sen nimi on Harmitus ja se on jo 9 kuukauden ikäinen. Olin jo heittänyt toivoni kissan ...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti