Sadonkorjuuta

Eipä ole tullut päiviteltyä blogiani vähään aikaan. Maalaiseläjät varmaan tietävät, miksi. Viinimarjoja kerättiin ja myytiin 6 sangollista. Perunaa meni myyjäisissä. Närhet korjasivat koko omenasatomme. Linnutko lie vieneet karviaisetkin pensaista?

Tänään saatiin loput perunat nostettua pellosta. Puolen tunnin ruokatauolla olivat närhiystävämme jo ehtineet maistella monta mukulaa. Kellariin linnut eivät pääse, mutta siellä taasen myyrät tekevät tuhojaan. Kerran meinasi kadota koko maatiaisperunamme siemenpankki pikkujyrsijöiden suihin.

Auringonkukkapeltomme onnistui täydellisesti! Harmi vaan, ettei kukille ollutkaan kysyntää. Edes kukkakauppa ei huolinut euron kappalehinnalla kukkiamme. Syrjäseudulla kun yrittää, riskit ovat paljon suuremmat kuin liikepaikoissa.

Toisenlaistakin sadonkorjuuta meillä oli. Metsänhoitoyhdistys raivasi naapurissa tykkylumen aiheuttamia tuhoja. Sain koneet meille päiväksi kaatamaan pohjoispuolelta isoja kuusia. Nyt on meidän osaltamme kylämaisemaa hoidettu aivan tarpeeksi. Seuraavaksi on naapureiden vuoro raivata.

Keräsin kukkien siemeniä niin paljon, että voin pussittaa osan kyläpuodissa myytäväksi. Tilasin teeyrttejä varten pieniä paperipusseja. Samat pussit käyvät siemenillekin. Samettikukka on yksi kiitollisista siemenentuottajista.

Vieras tulossa

Meillä kävi sukulaisia kylässä. Kyllä heistä oli suuri apu. He pystyttivät juhannuksena ostamani ulkovessan sekä kiinnittivät postilaatikkokatoksen paikoilleen. Jos olisin palkannut työntekijän, hän olisi veloittanut ainakin 1000 euroa. Työ on nykyään kallista.

Meihin otti yhteyttä MHY:n mies. Tulee kuulemma neuvottelemaan metsäojituksesta. He ovat sellaisia kavereita, että yksi tie ja kaksi asiaa. Eivät varmaan päästä pelkällä ojituksella, vaan tarjoavat muitakin palveluksia. MHY on melko kallis metsänhoitaja. Niin ovat muut sanoneet ja omastakin kokemuksesta sen tiedän. Bisnestä hekin tekevät.

Aion ottaa ns. härkää sarvista ja ottaa puheeksi tämän kylämaisemien metsityksen. Uskon virkailijan tarjoavan meillekin pellonmetsitystä - onhan metsäkartassa ikävä aukko meidän kohdallamme. Pellonmetsitykseen ei tällä hetkellä saa KEMERA-avustusta, mutta ei se haittaa, sillä onhan 60 vuoden kuluttua tiedossa suuret puunmyyntitulot!?!

Otsikkokuvassa on kylätiemme, jonka molemmat puolet on istutettu kuuselle. Kapea on tie. Täytyy ajaa varovasti ettei hirvi hyppää tielle. Kunhan metsä kasvaa, eläintä on vaikea erottaa tumman puuston seasta. Lopuksi kaunis auringonkukka. Ne alkoivat viimeinkin kukkia.