Niinpä. Näillä leveyksillä puista ovat enimmät ruskalehdet varisseet maahan. Etelämpänä loisto vielä jatkuu.
ELY-keskusten ympäristöpalkinnot ovat jälleen haettavissa. Niitä annetaan tarkoin perustein yksityisille, yrityksille sekä yhteisöille merkittävistä ansioista ympäristön eteen tekemästään työstä.
Meidän kylällä ympäristönhoito on hieman kaksipiippuinen juttu. Suurin osa täällä maata omistavista antoivat metsittää arvokkaat perinnemaisemansa. Se huomattiin vasta jälkeenpäin kun "vahinko" oli jo tapahtunut.
Metsitys käänneettiinkin ympäristöteoksi. Huulet pyöreinä kasvatetaan sitä kuulua hiilinielua. Helikopterilla työnettiin vielä tuhkaa metsitetyille pelloille että kuusikko lähtee varmasti kasvamaan. Siinä samalla lannoitettiin kyläläisten ruokavesikaivotkin. Sanovat, että lannoitustuhka sisältää raskasmetalleja. Eli lisämaustetta kaivoveteen.
Taistelen yksin maisemanmetsittäjien tuulimyllyjä vastaan. Kukaan ei viime kädessä uskalla asettua puolelleni. Täällä on suuret maanomistajasuvut. Siitä voi tulla hankaluuksia jos joku asettuu puolelleni. Mutta hiljaisuudessa mielipiteilleni on kannatusta. Ei vain ole sopiva hetki sanoa ääneen.
Listasin, miten olen huomioinut ympäristönhoitoa. Olisiko minulla mahdollisuus saada ELY:n tunnustus? Olemme systemaattisesti kieltäytyneet kaikista perinnemaisemapeltojemme metsitystarjouksista. Sain peruttua MHY:n hankkeen metsittää maillamme sijaitseva kylän viimeinen vaaramaisema. Minut on palkittu aiemminkin ympäristötyöstä. Tein kuntalaisaloitteen maisemakylän perustamisesta, viljelemme luomusti vaikkemme saa luomukorvauksia, olin aktiivisesti ajamassa pakkausmuovin keräyspistettä pitäjäämme, kierrätämme, kompostoimme ja lajittelemme kaiken. Onhan näitä....
ELY:n ympäristöpalkinto lienee helpompi saada kuin kulttuurirahaston avustus kirjaprojektia varten. Ainakin jos ei ole tohtorin arvonimeä....
