Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Ei sertifioitua

Niitin raivurilla puutarhan. Heinä oli kasvanut toista metriä korkeaksi. Kasvaahan se, vaan kun ei ole sertifioitua lajiketta, niin kukaan ei sitä huoli ilmaiseksikaan. Yöllä oli kylmää, eivät ötykät haitanneet puuhiani. Viisastelin tutuille, että sitten kun EU sallii lampaiden pidon liekaan kytkettynä, hankin meille heti kesälampaan ruohonleikkuriksi. Sitä voisi sitten kierrättää talo talolta. Ostin marketista kympillä kolme amppelitainta. Istutin ne ja hyvin lähtivät kasvuun. Nämä ovat helppohoitoisia, ei tarvitse nyppiä ja kukkivat pakkasiin asti.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Työtä riittää


Kevät ja alkukesä ovat maaseudulla työteliästä aikaa. Uurastukseen tuli vielä kolmen viikon tauko kovan kesäflunssan takia. Toisaalta huili oli paikallaan. Saipahan hetken hengähtää. Meillä tahtoo töitä olla enemmän kuin mitä ehtii tekemään. Avun palkkaaminen on kallista ja talkoolaiset eivät tule.

Viimekesäisen kukkapellon muokkaus tuli kalliiksi ja päätimme, ettemme vähään aikaan kutsu ketään muokkaamaan. Rahanreikiä riittää muutenkin. Meinasi jäädä perunat istuttamatta, kun ihmettelin löytyisikö heinäpellosta mullosta mistään. Löytyihän sitä. Ei kun mukulat maahan!

Pelto loppui kesken. Porkkanat, salaatit ja muut jäivät tänä vuonna kylvämättä. Kävin katsomassa peltoraivioitamme. Siellähän olisi multamaata kylvöksille. Täytyy katsoa nyt, mikä ehtii vielä tänä kesänä tuottamaan satoa. Retiisi?


Nyt on Mummon kamarissa uusi, komea lattia. Entinen muovimatto meni rikki, kun vedin nukkuvan Mummon tuolillaan kamariin ja nostin sänkyyn. SiunSote ei ole tarjonnut meille pyörällistä seniorituolia. SiunSote säästää! Herroille tulee palkankorotuksia ja köyhiltä nyysitään vähätkin pois. Pitäisiköhän soskuille lähettää lasku lattian korjauksesta?

Mummo tahtoo herätä melko aikaiseen. Yhtenä yönä oli halla käynyt ja järviltä nousi upea usva. Upeita nämä kesäaamut!


lauantai 15. kesäkuuta 2019

Kaipaus


Minä kaipaan sinua, Isä!
Minä kaipaan sinua, Kummisetä!
Minä kaipaan sinua, rakas Täti!
Nyt te olette siellä jossakin.
Ei ole enää kipua eikä sairautta.
Kaikki on hyvin.
Me täällä alhaalla kaipaamme teitä.
Minä olen niin yksin, kovin yksin.
On enää vain yksi täti.
Muut sukulaiset...
He ovat sitä toista, parempaa haaraa.
Äidin sukulaiset ovat kaukana.
Jos minulle tulee oikein tarvis
Jutella jonkun kanssa, purkaa sydäntäni,
Soitan heille
Vaikka he eivät tiedä täkäläisiä käytäntöjä
Heillä on erilainen kulttuuri
He ajattelevat asioista eri tavalla
Soitan silti.
Se helpottaa.
Mummo,
Tuossa hän kävelee kumaraisena
Rollaattoriinsa nojaten
Kiedon käteni hänen ympärilleen ja halaan varovasti
Aivan varovasti
Hieron hänen hartioitaan ja sanon:
-Tiedätkö, että sinä olet minun ainoani?
Minulla ei ole enää muita.
Mummo vastaa: -Joo
Hän tietää sen.

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Ei aivan putkeen, mutta kuitenkin!


Päätin järjestää pihakirppiksen maaseutuyrityksemme alueella. Kierrätys ja kaikenlaiset kirpputorit ovat nyt muotia. Keväällä ihmiset siivoavat varastojaan. Usein myyntipaikka maksaa.

Suunnittelin, että nyt on otollinen hetki kirppiksen järjestämiseen. Ja varmasti myyjiä tulee, kun on ilmaiset paikatkin. Saamme kenties uusia asiakkaitakin, kun uteliaat tulevat myymään tavaroitaan. Meillä jo itsessään on kotikirppis. Mainostin tapahtumaa laajalti.

Kävi niin, että säätiedotus lupasi tapahtumapäiväksi 20 lämpöastetta. Kuka sellaisella kelillä kehtaa jotain vanhoja romuja ja vaatteita katsella? Aioin jo ilmoittaa: "Tapahtuma peruutettu liian hyvän sään vuoksi".

Kirppiksen lisätapahtumana oli kahvio. Kahville tulikin peräti 14 henkeä! Vain yksi henkilö kyseli kirpputorista. Ikäväähän se oli tuottaa hänelle pettymys, ettei myyjiä tullutkaan. Löytyisiköhän kotikirppikseltämme mitään kiinnostavaa?

Elikkä ei se tämäkään tempaus aivan putkeen mennyt, mutta kuitenkin!



sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Lensu


Atsiih ja köh köh! Pari viikkoa sitten iski kesäflunssa kaiken kiireen keskelle. Muutaman päivän lepäilin ja kun kuume ei noussut, niin ei muuta kuin liikkeelle ja töihin!

Raivuutimme viime syksynä lisää peltomaata. Siitä tuli lasku ja muhkea lasku tulikin. Pitää mitata lohkot ja ilmoittaa maaseutuviranomaiselle. Jännittää, paljonko saimme lisää pinta-alaa.

Kivikoiden raivaus peltomaaksi on paljon kalliimpaa touhua kuin vaikka suomaan raivaus. Tarvitsemme 5 ha peltomaata saadaksemme EU:n tukia. Lähistöltä ei saanut ostettua eikä kauempaa kannata noin pientä alaa alkaa vuokrata. Jos investoisi vielä kymppitonnin, niin sitten alkaisi 5 hehtaarin raja paukkumaan.

Kuvan kohta ei ole peltoraiviota, vaan perunamaan paikka. Saa nähdä, saammeko potut maahan. Talikko ja lapio ovat muokkausvälineet. Äärimmäisenä oikealla pilkottaa valkosipulipenkki.

Ystäviä kävi tänään kylässä. Vaimo täkäläistä sukujuurta. Toivat meille vakuumipakattua pakastehaukea. Paistoin osan siitä meille päivälliseksi. Voi että oli hyvää! Kiitos, ystävät!

Vielä on yöpakkasia. Ei uskalla istuttaa auringonkukantaimia eikä samettikukkia ulos. Amppelit on helppo siirtää suojaan. Tulppaanit ja orvokit kukkivat. Alakuvassa norjanangervo.


lauantai 25. toukokuuta 2019

Puskaradio on tehokkaampi kuin some


Meidän naapuri ei käy meillä enää. Ei sen puoleen. Välimme viilenivät vuosia sitten. En tiedä miksi. Hän on kaupungista muuttanut, me täällä koko ikämme asuneet. Hyvin temperamenttinen tapaus.

Nyt on sattunut niin, etteivät enää hänen naapurinsakaan eivätkä sukulaiset käy meillä eivätkä peukuta minua somessa. En ole tietääkseni tehnyt tai sanonut mitään, josta käräyttää kääminsä. Mikä mättää?

Sitten keksin. Täällä on eräs kaveri, joka kertoo kylillä, usein negatiivissävytteisiä, uutisia. Tämän kaverin jutut ovat kuulijan vastuulla eli kertomukset kannattaa "suodattaa". Uutiset eivät monestikaan pidä paikkaansa, mutta ne kerrotaan niin vakuuttavasti, että monet uskovat ne. Jos joku alkaa epäilemään, kaveri vetoaa kokemukseensa ja taitoihinsa. Hän osaa ja tietää kaiken. Ellet usko, voit olla itse seuraavan uutisen aihe.

Henkilö asuu yksin ja hänen elämänsä ei aina suju kuin Strömsössä. Hän kuulee juttuja kylillä liikkuessaan, tekee niistä omat johtopäätöksensä ja lähtee niitä kertomaan eteenpäin. Tämä kompensoi sitä, kun itsellä ei asiat mene putkeen, niin toisilla ne ovat vielä hullummin.

Jokin tällainen uutinen sitten saavutti naapurimme, joka jo periaatteessa suhtautuu meihin epäilevästi: eri sukuhaaraa, eri puoluetta, erilaiset arvomaailmat jne. Taitavasti kerrottu tarina upposi otolliseen maaperään. Juttuja kertova henkilö taas herkuttelee sillä, kun saa ihmiset reagoimaan. Se on vaikutusvaltaa!

Naapuri on tietenkin kertonut pöyristyttävän tiedon sukulaisilleen ja muille naapureille ja varoittanut, että sellaisten ihmisten kanssa ei pidä olla tekemisissä. Ja nämä tietenkin uskovat. Naapurikin on sellainen, että hänen kanssaan on hankala olla eri mieltä asioista.

En aio tehdä asialle mitään. Jos selviää, miksi naapuri on suuttunut ja saadaan se laukaistua, kohta jokin toinen asia alkaa hiertämään. Se vaan on niin, että kaikkien henkilökemiat eivät käy yksiin. Ei kannata kuluttaa energiaa sellaiseen, johon ei itse pysty vaikuttamaan. Hyvää viikonloppua!



perjantai 17. toukokuuta 2019

Perunaa


Kellarissa luukku oli huonosti eristetty ja pakkasten aikaan meinasi kylmä päästä sisälle. Lämpömittarissa oli vai yksi plusaste. Vein sinne tehokkaamman lämmittimen ja sato pelastui.

Peruna, potakka, pottu - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tällä Pohjois-Karjalan kivisillä pelloilla peruna kasvaa hyvin. Se on suhteellisen helppohoitoinen kasvi.

Meidän tapauksessa kulmakiviksi muodostuu, mistä saisimme kohtuuhintaisen maanmuokkaajan. 300 euroa 30 aarilta on suolainen hinta, jonka maksoimme auringonkukkapellon kynnöstä.

Toinen vielä haastavampi seikka, mistä saada karjanlantaa lannoitteeksi. Täällä ei ole karjatiloja likimain ja maatiaisperunalle parasta on aito lehmänsonta.

Olen saanut lukkarinrakkauden perunaa kohtaan vanhemmiltani. Äidin kotipitäjässä kasvatetaan perunaa teollisuuteen. Isäni hankki lisätuloja vaatimattoman meijeritilin jatkeeksi viljelemällä perunaa savottakämpille ja kyläkoulun keittolaan.

Lapsuudestani muistan piirretyn dokumenttiohjelman perunan historiasta. Erityisen koskettava oli kohta, jossa köyhät irlantilaiset joutuivat tulemaan toimeen neljänneksellä maa-alasta herrojen huomattua perunan viljaa satoisammaksi kasviksi.

Täytyy tästä ensi viikolla alkaa panemaan pottua peltoon. Loppukuvana kaunis aamurusko.


Blogi on päättynyt

  "Mummo" kuoli rauhallisesti kotonaan pitkän iän saavuttaneena viitisen vuotta sitten. Niin ovat tämän blogin päivitykset päättyn...