Viikko sitten varmistui, että saamme kissanpennun. Sen nimi on Harmitus ja se on jo 9 kuukauden ikäinen. Olin jo heittänyt toivoni kissan saamisesta, kunnes sain viestin tutulta, onko kissa-asia vielä ajankohtainen.
Kaivoin uudenvuodenaattona entiset kissatarvikkeet esille. Laitoin laatikkoon kissanhiekkaa, sijasin tulokkaalle petin ja kaivoin ruokakupit kuistin penkin alta esiin.
Pesin valmiiksi puhtaat kupit uudelleen. Voi että, kun muistot Upi-Ville-Petteristä ja Mustista tulvahtivat mieleen!
Kun olin kaatanut juomavettä ja kissan kuivamuonaa astioihin siirrettyäni ne ensin tutulle paikalleen, oli vuorossa joulukuusen riisuminen. Otin kaikki arvokkaammat koristeet pois kuusesta ja pallot kiinnitin yläoksille.
Tuskin paljon ulkokissana elänyt otus heti joulukuusen päälle ymmärtää, mutta kaiken varalta täytyi näin tehdä. Upi-Ville-Petterin kuolemasta tuli juuri aattona kuluneeksi tasan kaksi vuotta. Vein kisun ja koirien haudalle yhteisen kynttilän jouluna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti