Luonto ottaa äkkiä omansa takaisin. Tuo naapurin pelto istutettiin kuuselle kymmenen vuotta sitten. Kävijät tulevat meille sanomaan, että on niin masentavan näköistä kun kylämme kaikki pellot on metsitetty.
Niinhän se on, mutta ei tälle oikein mahda mitään. Pieniä, kivisiä lohkoja ei kannata viljellä. Eikä täällä ole ketään, joka viljelisi. Puut kasvavat pellolla paremmin kuin metsässä, kun muista puulajeista ei ole kilpailua. Normimetsässä kasvaa leppää, raitaa, koivua ym., jotka uhkaavat tukahduttaa puuston kasvun.
On hurjan näköistä kun vanhaa kärrypolkua noudatteleva, kaponen kylätie puikkelehtii sankan kuusikon seassa niin, että puiden oksat melkein raapivat auton kylkeä. Se on tehokasta metsätaloutta. Ei ole aukkopaikkoja.
Harvennusten yhteydessä isommasta metsästä on poistettu koivut siten, että alalla kasvaa pelkkää kuusta. Mänty olisi "valopuu", mutta se ei viihdy rehevillä peltomailla. Entä, mitä meille kuuluu?
Pellonraivaaja tuli tänään! Urakoitsija toi kaivinkoneen ja ihmetteli komeaa maisemaa, jossa alkava työmaa sijaitsee. Eihän se sumuisessa säässä edes näkynyt kunnolla. Hän oli suorittamassa maisemahakkuuta ja nyt alalta on poistettu isot tukkipuutkin. Että näin meillä!
Hyvää viikonloppua, Pyhäinpäivää, Halloweenia! Kuka tätä mitenkin viettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti