Kannoin kesäkukat talvisuojaan. Marraskuussakin riittää leppeitä kelejä. Pahoitin mieleni, kun eräs naapuri soitti meille ja sanoi, että meidän kannattaa nyt metsittää kunnostuksen alla olevat peltoalueemme kun siihen saa tukeakin. Hän oli lehdestä lukenut uudesta pellonmetsityslaista. Olin kuvitellut että hän suhtautuu perinnemaisemien kunnostukseen myönteisesti. Heillä itselläänkin on kartoitettu perinnebiotooppi omasta pihastaan. Olisi täytynyt kysyä heiltä, että aikovatko metsitettää myös oman perinnebiotooppinsa. Tuskin. Sitten kai hän olisi huomannut, mitä puhuu.
Toisaalta kylällä on sellaisia henkilöitä, jotka ovat ns. "puolestamme" päättäneet että peltomme on metsitettävä. Haluavat puuttua asioihimme. Olen huomannut, että joihinkin ihmisiin tekee vaikutuksen jos joku vahvalla rintaäänellä sanoo jotain, vaikka se olisi täyttä puppua. Meidän peltoja ei kukaan tule istuttamaan puulle niin kauan kuin nämä hallussamme ovat. Puhukoot mitä puhuvat!
Saimme tänä syksynä kunnostettua toisen vanhoista peltolohkoistamme, niin tämä ala ainakin on poissa metsänväen ykkösmetsityskohteista. Kivisempi lohko on vielä työn alla, mutta se sijaitsee komealla maisema-alueella. Kun pellon reunasta poistaa vesakot, näkyy vaaramaisema kylätielle asti. Voin innostaa avukseni tarvittaessa luonto- ja valokuvausharrastajia puolustamaan avointa kylämaisemaa.
Mummo on ollut viime aikoina väsyneempi. Ikä alkaa painamaan ja tämä kaamosaika. Käytin häntä influenssarokotuksella sekä lisäksi pneumokokkipiikillä. Hän on kulkenut fysioterapiassa ja kohta on kampaaja kutsuttava laittamaan kutrit talveksi kuntoon. Eipä tässä muuta kuin mennään eteenpäin päivä kerrallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti