Laskiainen

Minulla ei ollut karnevaaliin sopivaa kuvaa, joten muokkasin sellaisen puhelimen sovelluksella. Vietin nuorempana riehakkaita karnevaaleja. Pikkutunneille tuli juhlittua. Stereoradiosta Lambada soimaan - ja ei kun menoksi! Aamulla saattoi vähän väsyttää...

Olemme perinteisiä ihmisiä, joten laskiaisriehat loppuivat viimeistään tiistain jälkeisenä tuhkakeskiviikkona. Nimensä päivä on saanut katolisesta tavasta ripotella tuhkaa pään päälle paaston ja katumuksen merkiksi.

Paras paasto on sellainen, ettei se päällepäin näy. Pelkistetään elämäntyyliä, luovutaan herkuista ja esim. Facebookin käytöstä. Meille tuli kerran vieras kylään eikä talossa ollut muuta tarjottavaa kuin korppuja ja mariekeksejä. Vieras hieman ihmetteli, kun ei tiennyt paastonajasta.

Tässä menneiden aikojen muistoksi Kaoman Lambada https://g.co/kgs/DjGAeY

Tienhoitoa

Näinä päivinä tienhoito on kovasti puhuttanut. Vaihtelevat säät ovat saaneet Pohjois-Karjalan tiet liukkaiksi. Kylätietämme kohtasi vielä lisäksi ylimääräinen haaste. Linkooja ilmoitti lopettavansa kylätien aukipidon keskellä talvea.

Syynä oli, että joku oli kertonut linkomiehelle, että kylän linkoojaa oli arvosteltu sosiaalisessa mediassa. Joku oli ymmärtänyt jonkin some-päivityksen tahtomattaan tai tahallaan väärin ja kertonut tästä linkoojalle. Ymmärtäähän tuon, että sellaisesta pahoittaa mielensä.

Linkoojaa lähestyttiin useilta tahoilta ja  asia saatiin sovittua. Tien aukipito jatkuu entisellään. Miksi joku meni traktorimiehelle kertomaan perättömiä juttuja? Tahtoiko joku näpäyttää jostain toisesta asiasta?

Kuinka ollakaan. Parin viikon kuluttua eräs vapaa-ajanasukas ilmoitti, ettei tarvitse kylätien toista päätä. Turha siitä on osuusmaksuja maksaa. Laitettakoon puolet kylätiestä talveksi umpeen! Kyläläiset ja muutkin ohikulkijat käyttävät mielellään kylätietä.

Elämä pienessä yhteisössä on välillä melkoista tasapainoilua eri näkemysten välillä.

Kyläkirja

Kirjoitan minä muutakin kuin blogia. Meillä on ollut kyläkirjahanke kolme vuotta. Täkäläiset muistavat paljon vanhoja asioita ja heillä on suuret valokuva-arkistot. Kun ilmoitimme kokoavamme kyläkirjaa, ei yhtäkkiä kukaan muistanut mitään ja vanhat kuvatkin olivat kadonneet jonnekin.

Eipä ihme. Kuulin joltakin, kun hänen kylästään oli tehty kattava teos, että kyläläiset olivat arvostelleet kirjaa asioiden vääristelystä ym. Sehän on luonnollista, että muistikuvat muuttuvat ajan myötä ja jonkun mielestä asia on kerrottu väärin. Tiedän meidänkin kylältä monta juttua, joista on eri versiot ja kumpikin osapuoli väittää omaa tietoaan oikeaksi.

Hain maakuntarahastolta avustusta kyläkirjan tekemiseen. Täkäläinen opettaja kehitti minua hakemaan mieluummin avustusta kylän ympäristönhoitoon, koska se on kiireellisempi. Kirjan ehtii kirjoittaa myöhemmin. Hain apurahaa molempiin, ei tärpännyt. Marraskuussa hain avustusta KKES:lta. Sieltä ovat muutkin saaneet vastaaviin hankkeisiin. Maakuntarahastosta on vaikea saada apurahaa. Hakemuksia tulee niin valtavasti.

Nytpä elämmekin jännittäviä aikoja, sillä KKES julkistaa apurahojen saajat lähipäivinä. En ole tänä talvena paneutunut vielä kyläkirjahankkeeseen, koska Mummoa on pitänyt käyttää kuntoutuksessa, labrassa ja terkkarilla lääkärin lausuntoa varten. Nyt on reissut heitetty ja täytyy lomakkeita alkaa SiunSotelle lähettelemään. Sittenhän tuota joutaisi vaikka sen kyläkirjan kirjoittaa.....

Osallistu kyselyyn!

Blogissani kerron Mummon ja maisemien hoidosta kotikylälläni. Ympäristöministeriö on päivittämässä luonnonsuojelulakiaan ja kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen vastaamalla tähän kyselyyn https://www.mhy.fi/uutiset/luonnonsuojelulainsaadantoa-uudistetaan-vastaa-kansalaiskyselyyn

Kuvan komea vaaramaisema on vanhaa laidunaluetta, joka metsitettiin kymmenisen vuotta sitten. Tuoreimman selvityksen mukaan juuri luonnonlaitumet ja niityt ovat maamme uhanalaisimpia luontokohteita. Niitä ei ole merkitty luonnonsuojelulakiin. Tähän on saatava muutos.

Kuvan perinnebiotooppi on jo metsitetty ja tuskin sitä enää voidaan pelastaa, koska maanomistaja tahtoo kasvattaa maillaan rahaa. Jos puuntaimet poistetaan ja alettaisiin luontoa suojelemaan, olisi siitä ennemminkin kuluja kuin tuloja. Toisaalta, mitäpä se omistajaa edes hetkauttaa, miltä hänen maillaan näyttää. Hän kun asuu kaupungissa 300 kilometrin päässä.

Kylällämme tapahtui suuri peltojen, niittyjen ja laidunalojen metsitys kymmenen vuotta sitten. Metsäalan toimija kävi talo talolta puhumassa metsänkasvatuksen tärkeydestä ja siitä, kuinka paljon metsästä saa rahaa. Vuosikymmenet hoidotta olleet perinnemaisemat olivat pusikoituneet ja kaupungeissa asuvien maanomistajien oli helppo tehdä päätös metsittämisestä.

Meidänkin maatilalle tarjottiin peltojen metsittämistä useaan otteeseen. Vanhan laidunalueen, josta avautuu komea vaaramaisema, olisivat he metsittäneet vaikkemme lupaa siihen antaneet. Perinnemaisemat ovat luonnonsuojelun lisäksi osa kulttuuriperintöä ja silmiä hivelevän kaunis näky.

Päivän paras uutinen

On lauantai. Pitäisi tuo joulutähti heittää menemään. Ei jaksa. Muut ihmiset valmistautuvat viikonlopun viettoon. Siivotaan, tehdään hyvää ruokaa, tavataan ystäviä, saunotaan, mennään leffaan tai muuta hauskaa.

Minulla tämä päivä kului kuten kaikki muutkin päivät. Keitin aamukahvit, lääkitsin Mummon, mietin siivousta, pesin pyykkiä. Mummo nukkui vaan. Ruuvasin joskus Ikeasta tilaamani tuolin kasaan. Kas, tältä se näyttää.

Jostain vieraasta numerosta tuli soitto. Menin vastaamaan. Puhelu katkaistiin. Yritin soittaa takaisin. "Numero ei ole käytössä. Olkaa hyvä ja tarkistakaa numero", sanoi englanninkielinen naisääni. Laitoin numeron mustalle listalle.

Ilta alkoi hämärtää. Päivä on jo jatkunut, tosi on! Mummo nukkui vaan. Eiköhän Mummo herää tänään ollenkaan? Menin liiteriin  sahaamaan kassillisen polttopuita. Liekö saha tylsynyt, kun työ tuntui raskaalta.

Minun elämäni tuntuu olevan yhtä oravanpyörää. Pinnistää, pinnistä! Jaksa, jaksa! Jos otat yhdenkin päivän hieman rennommin, jo seuraavana päivänä tekemättömät työt tuntuvat kaatuvan niskaasi. Kuinka kauan vielä? Älä ajattele!

Suojasää oli pehmittänyt hangen pinnan ja polttopuita sisään kantaessani lumikinos petti jalkojeni alla pariin otteeseen. Ei ole mukavaa, kun kannat raskasta taakkaa ja humpsahdat yhtäkkiä puolimetriseen lumeen.

Tulin polttopuulastin kanssa sisään ja katsahdin Mummon huoneeseen. Sänky oli tyhjä. Mummo olikin herännyt ja kävellyt itse pirtin puolelle omaan tuoliinsa istumaan. Mummo jaksoikin tänään nousta ylös sängystä. Päivän paras uutinen!

Pala taivasta, pala maata

Lupaan esittelytekstissä, että blogissani käsitellään asioita maan ja taivaan väliltä. Tässä kirjoituksessa tulee näitä jälkeen mainittuja. Olen ollut pienestä pitäen taipuvainen kääntymään sisäänpäin, mietiskelemään. Kun aloittelin koulua, tahdoin kysyä opettajilta, milloin Jumala on syntynyt. En tuolloin vielä ymmärtänyt ikuisuuskäsitettä.

Olen tavallinen kuolevainen, en mikään pyhimys, vaikka hiljennynkin silloin tällöin mietiskelemään syntyjä syviä. Välillä päästän ärräpäitä ja moitin kyläläisiä kun antoivat metsittää arvokkaat kulttuuriympäristöt. Eräs tuttavani on minua paljon aggressiivisempi. Hän harrastaa ikoninmaalausta.

Saan voimia raskaaseen omaishoito-maaseutuyrittäjätyöhön hiljentymisestä ja mietiskelystä. Perinteisenä ihmisenä en ole kiinnostunut nykyajan henkisistä suuntauksista. Minulle riittää tämä läntisen riituksen ikiaikainen traditio. Joitain vaikutteita on tarttunut mukaan myös ortodoksisesta rukouselämästä.

Perinteisten luterilaisten rukousten lisäksi ruusukon mietiskeleminen kuuluu. harrastuksiini. Tämä juontaa juurensa lapsuudestani. Televisiossa pyöri saksalaissarja, joka kertoi luostariin piilotetusta juutalaistytöstä toisen maailmansodan aikana. Muistelen ohjelman nimen olleen Pala taivasta, pala maata. En ole varma. Katoliset sisaret antoivat sarjassa sympaattisen vaikutelman ja niin kiinnostukseni erityisesti katolisuuteen heräsi.

Toivoin saavani jostain käsiini oikean rukousnauhan. Se oli maalaiseläjälle haasteellista ennen internetin aikakautta. Lopulta värkkäsin sellaisen itse, ja hyvin toimi. Kasasin laudanpätkistä vielä rukousjakkarankin. Pari vuotta sitten tilasin oikean rukousjakkaran eräältä hollantilaisfirmalta 46 euron hintaan.

Ostettuja, oikeita luostarissa tehtyjä rukousnauhoja minulla on kaksi. Vanhempi on tilattu jo lopettaneelta East Side Artilta ja toinen varkautelaiselta Posliinistudiolta. Jos ei tahdo kovin kruusattua, aidoista helmistä valmistettua ruusukkoa, irtoaa mietiskelyväline muutamalla eurolla.

Aloin googlaamaan muutama ilta sitten rukousnauhaa ja hämmästyin. Luterilaisen kirkon sivuilla esitellään katolilaisia rukousnauhoja (ja myös luterilaisia), opetetaan ruusukon rukoilua, neuvotaan rukousjakkaran valmistuksessa ja kerrotaan meditaation eri muodoista. Tämä oli siis Kirkko ja kaupunki -sivusto. Täkäläiset vanhaluterilaiset voisivat katsoa kieroon jos heille esiteltäisiin katolisia traditioita.

En ryhdy tässä enempää kertomaan ruusukkorukouksesta tai muista hiljentymismuodoista. Jos ketä kiinnostaa eri kirkkokuntien ja muiden liikkeiden mietiskelykäytännöt, voi etsiä lisätietoja internetin ihmeellisestä maailmasta.

Kevätpiristys

Tällaisena harmaana kevättalven aikana kaipaa jotain aurinkoisen pirteää. Kehittelin "laiskan tytön salaatin". Siihen tarvitaan yksi purkki säilykemandariineja ja yksi pieni purkillinen raejuustoa. Ainekset sekoitetaan keskenään, jaetaan kahteen annosmaljaan ja nautitaan. Helppoa ja terveellistä!

Kerronpa, miten kävi Mummolle C-todistusta hakiessa. En soittanut puhelimella, koska jos terkkariin soittaa, niin pitää yrittää ainakin 10 kertaa ennenkuin pääsee edes jonkun henkilön juttusille. Soittopyynnön jos jättää, voivat soittaa vaikka seuraavana päivänä kun asia on jo unohtunut.

No, menin terkkariin ja esitin asiani. Mummon pitäisi saada C-todistus henkilökohtaisen avustajan palkkausta varten. Minut ohjattiin sivuhuoneeseen ja hoitaja kyseli puoli tuntia, näpytti tietokonetta ja täytteli lomakkeita.

Todistuksen saadakseen Mummo täytyy raahata ensin verikokeisiin ja sydänfilmiin. Sitten lääkärin vastaanotolle. Mitenkähän mahtaa näillä keleillä onnistua? Labraankaan ei voi enää mennä suitsait, vaan täytyy tilata aika. Kotiläksyksi hoitaja antoi vielä nipun lomakkeita täytettäväksi.