Naapurin emäntä lahjoitti minulle kerran tämän pienen lasienkelin. Ehkä se ei ole ollut kallis ostettaessa, mutta kaunis se on. Enkeli soittaa pasuunaa ja peili heijastaa enkelin moninkertaisena.
Minulla oli rankka työpäivä. Tein niin
paljon kuin ehdin ja jaksoin. En saa palkkaa työstäni. Eihän kotityöstä makseta! Pitäisi mennä muualle töihin ja tehdä kotityöt töiden jälkeen yöllä ja vapaa-ajalla. Tosin maatalousalan perustutkinnolla ei pääse edes vessanpesijäksi. Pitäisi olla korkeampi koulutus. Tai suhteita.
Olin henkilökohtainen avustaja kunnes SiunSote suuressa viisaudessaan lakkautti työni. Eläkeikään on rutkasti aikaa. Eläkekertymää en tule saamaan olinpa omaishoitaja tahi en. Pienestä omaishoidontuesta ei kerry eläkettä kuin viitisen euroa.
Olin siis väsynyt päivän töistä. Huokaisin Luojan puoleen. Aloin toistaa mielessäni Jeesuksen rukousta: "Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä". Tuolla pienellä rukoushuokauksella on ihmeellinen voima. Aivan kuin tuon kuvan kaltainen, näkymätön enkeli olisi nostanut minut ja antanut voimaa. Olo helpottui heti.
Edustan luterilaista kirkkokuntaa. Esi-esi-isistä ei tiedä, olivatko ortodokseja vai olivatko minkään kirkkokunnan uskovia. Martti Luther opettaa pienistä päivän mittaan tapahtuvista rukoushuokauksista.
Ekumenian valitessa kirkkokuntien välillä luterilaiset ovat lainanneet vanhoilta kirkoilta perinteisiä käytäntöjä. Suvaitsevasti ajatteleva luterilainenkin ehkä voi siis lausua Jeesuksen rukouksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti