Hepskuta rallaa! Isäinpäivän aamu käynnistyi kotitöiden merkeissä. Onnea vaan sinne pilvenreunalle omalle iskälleni, jota joskus vieläkin kaipailen ja isoisille myös! Ja sille Suurelle Taivaan Isälle - meidän kaikkien Isälle! Kahvin keiton jälkeen riensin inventoimaan hoitotarvikevarastoamme.
En ole mikään pilkunviilaaja näissä järjestysasioissa. Mutta kyllä leukani nousi tuuman verran ylöspäin, kun sain kahden laatikon sisällöt sopimaan muihin laatikoihin ja jäljelle jääneet sievään pinoon. Hoitotarvikkeita (lue: inkontinenssisuojia) täytyy tilata kerralla kolmen kuukauden annos ja sitten niitä tulee 7-8 suurta laatikkoa.
Näitä töitä riittää kotonakin melko paljon. Pyykkikone on pyörimässä eikä kaikki vaatteet edes kerralla sinne mahtuneet. Pesuvadissa tiskit odottavat. Sormiruokailu teettää lisäsiivousta. Emme saaneet palveluseteliä. Itse olisi siivous maksettava.
1200 euron kuukausipalkka oli mielestäni kohtuullinen korvaus vammaisen henkilön avustamisesta. Sitten SiunSote päätti, että omaishoitaja voi tehdä samat asiat halvemmalla. Omaishoidontuki on 1/3 avustajan palkasta. Se on pieni summa kokopäivätyöstä silloin kun muita tuloja ei ole.
Lapsensa omaishoitaja Merja Marita Salminen perusti Palava Sydän Facebook-ryhmän tarkoituksenaan parantaa omaishoitajien asemaa. Olen mukana toiminnassa ja valmiina keräämään nimiä kansalaisalotteeseen, jolla mm. vaaditaan omaishoitajien palkkiota korotettavan tuntuvasti.
Viikko sitten tänne satoi reippaan lumikerroksen. Ja lisää tulee joka päivä. Kylätie on aurattu vasta yhden kerran. Nythän tuota pitäisi säästyä rahaa kesäiseen tienvarsien niittoon. Viime vuonna saimme pysyvän lumikerroksen vasta joulukuussa. Eteenpäin, sanoi Mummo lumessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti