Huhhuh, olipa päivä! Kotipalvelu kävi kylvettämässä Mummon ja rauhoitteli huoltani kuumottavista jaloista. Heidän mielestään Mummon sääriä ei kuumottanut. Sitten omaiset pyysivät minua järjestämään setäni muistotilaisuuden.
Loppuilta sujui rauhallisesti telkkua katsoessa ja sukkaa kutoessa. Ostin tarjouksesta seiskaveikkaa ja arvelin tehdä parit sukat ja tumput myyntiin paikalliseen käsityömyymälään.
Sitten söimme iltapalaa ja menimme nukkumaan. Nukkumaan? Mummon kammarista alkoi parin tunnin kuluttua kuulumaan älämölöä. Oliko Mummo ottanut iltalääkkeen?
Sitten oli hetken aikaa hiljaisempaa. Kunnes taas kuului ääniä. Mummo oli lähtenyt pilkkopimeässä hiippailemaan. Kuulostelen askeleita. Ne tulivat pirtin ovelle.
Harhauttaakseni Mummon suuntavaistoa, yhytin hänet toisesta ovesta ja ohjasin yöllisen hiippailijan takaisin sänkyyn. Hyvin meni, kun ei tullut mitään kaatumisia yöllisellä reissulla.
Viime aikoina paljon puhuttanut soteuudistus lakkautti lähes kaikki fysioterapiapalvelut. Säästösyistä. Mitähän säästöä siitäkin syntyy, kun ennaltaehkäisevä kuntoutus lakkautetaan?
Ilman ennaltaehkäisevää kuntoutusta ihmiset tulevat entistä huonompaan kuntoon, kaatuvat, joutuvat viikkokausiksi kalliiseen sairaalahoitoon ja sitä kautta kuntoutukseen. Jotkut eivät palaa koskaan laitoksesta kotiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti