Eipä ole tullut päiviteltyä blogiani vähään aikaan. Maalaiseläjät varmaan tietävät, miksi. Viinimarjoja kerättiin ja myytiin 6 sangollista. Perunaa meni myyjäisissä. Närhet korjasivat koko omenasatomme. Linnutko lie vieneet karviaisetkin pensaista?
Tänään saatiin loput perunat nostettua pellosta. Puolen tunnin ruokatauolla olivat närhiystävämme jo ehtineet maistella monta mukulaa. Kellariin linnut eivät pääse, mutta siellä taasen myyrät tekevät tuhojaan. Kerran meinasi kadota koko maatiaisperunamme siemenpankki pikkujyrsijöiden suihin.
Auringonkukkapeltomme onnistui täydellisesti! Harmi vaan, ettei kukille ollutkaan kysyntää. Edes kukkakauppa ei huolinut euron kappalehinnalla kukkiamme. Syrjäseudulla kun yrittää, riskit ovat paljon suuremmat kuin liikepaikoissa.
Toisenlaistakin sadonkorjuuta meillä oli. Metsänhoitoyhdistys raivasi naapurissa tykkylumen aiheuttamia tuhoja. Sain koneet meille päiväksi kaatamaan pohjoispuolelta isoja kuusia. Nyt on meidän osaltamme kylämaisemaa hoidettu aivan tarpeeksi. Seuraavaksi on naapureiden vuoro raivata.
Keräsin kukkien siemeniä niin paljon, että voin pussittaa osan kyläpuodissa myytäväksi. Tilasin teeyrttejä varten pieniä paperipusseja. Samat pussit käyvät siemenillekin. Samettikukka on yksi kiitollisista siemenentuottajista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti