Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 16. elokuuta 2018

Ikoni


Ajattelin laittaa tädiltä perintönä saamani ikonin esille, Pohjois-Karjalassa kun ollaan. Paikallisella kirpputorilla kolutessani löysin kotitekoisen pienen nurkkahyllyn, johon oli liimattu pitsi reunaan. Arvasin heti, että kyseessä on ikonihylly. Hinta 3 euroa! Varmistin esineen käyttötarkoituksen kirpputorin myyjältä, joka on ortodoksi.

Naputtelin hyllyn itänurkkaan pihassamme olevan hirsitalon pirtissä. Asettelin ikonin hyllyn päälle. Jotenkin tuli sellainen kunnioittava olo, vaikka olenkin tavan luterilainen. Tuohon kun saisi vielä käspaikan, niin johan olisi! Ortodoksiystäväni ehdotti lampukan hankkimista.

Tutkin asiaa netistä. Lampukat ovat todella kalliita ja tämä tulee lähinnä sisustuselementiksi poissulkematta hartaudenharjoitustakaan. Aloin muistelemaan, että eikö samaisella kirpputorilla olekin ollut myynnissä joitain koristeellisia, roikkuvia "tuikkulyhtyjä".

Täältä asti ei kannata lähteä asiakseen mutu-tuntumalla jotain kynttilälyhtyä etsimään. Kun tuli apteekki- ja ruokakauppa-asioita hoidettavaksi, suuntasin samalla reissulla kirppikselle. En ollut uskoa silmiäni, kun muiden tavaroiden joukosta pienen etsinnän jälkeen löysin ehjän lampukan. Hinta vain viisi euroa. Kullanvärisen vielä, joten se sopisi oikein hyvin samansävyisen ikonin kanssa.

Kassatyttö oli tällä kertaa eri. Jos olisi ollut tuttu, hän olisi saattanut olla hieman utelias viimeaikaisista ostoksistani. Pakkasin aarteeni huolella muovipussiin, tein ruokaostokset ja ajoin kotiin. Näytin ostokseni Mummolle ja kerroin sen olevan kynttilälyhty, joka laitetaan katosta riippumaan. En tiedä, paljonko hän selostuksestani ymmärsi, mutta kerroinpahan kuitenkin.

Asuessa täällä esi-isien mailla, jossa sama suku on elänyt vuosisatojen ajan, tuntuu silloin tällöin, ettei kaikki tapahdu sattumalta. Aivan kuin jollakin olisi "sormensa pelissä" meidän elämässä, jotka täällä nyt piiperretään. Tulee tunne, että tapahtumissa on mukana johdatusta, tai miksi kukakin näitä ihmeelliseltä tuntuvia sattumuksia kutsuukaan.

Joka tapauksessa alakuvassa näkyy perintöikoni kirpputorilta ostetun hyllyn päällä ja lampukka sen edessä. Mukavaa loppuviikkoa, lukijani!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mahtisukua

Kylällä on eräs suuri suku. Ei sen kummempi kun mitkään muutkaan suvut. Jälkeläisiä vaan on siunaantunut enemmän kuin muille. Mu...