Olipa rankka päivä! Menin jo aamulla Mummon vielä nukkuessa sahaamaan purkulautoja polttopuiksi. Sukulaismies sattui ajamaan ja pysähtyi juttusille. Ihmetteli miten vesakko on vallannut kylän sitten hänen nuoruusvuosien. En kehdannut sanoa, että vihjaapa tästä sukulaisillesi, jotka vesakoituneet maat omistavat. En minä voi mennä mennä toisille moittimaan heidän pusikoitaan. Niitä löytyy itseltäkin. Eivätkä varmasti tykkäisi, jos tarjoutuisin heille töihin. Eri sukuhaaraa vielä!
Sukulainen tokaisi, että minä olen jatkuvasti töissä, arkena ja sunnuntaina. Niinhän minä olen! Muuten työt kaatuu päälle jos niitä ei koko ajan tee. Ei ole varaa palkata työvoimaa kun itsekin on työttömänä. Varmaan kertoo tutuilleen, että turhaa moititaan nuorisoa laiskaksi. Hyvä jos joku ajattelee positiivisesti.
Sitten Mummo heräsi. Oli tullut vesivahinko. Lakana ja patjansuojus oli kastunut, housut olivat märkinä. Paidanhelmat olivat märkinä. Täkki oli kostunut. Vaihdoin lakanat ja suojukset, vaihdoin koko vaatekerran. Silmälasit on pestävä aamuin illoin. Kävin niitä optikolla säädättämässä ilman "mannekiinia". Aisat jäivät liian löyhälle joten kakkuloiden asentoa täytyy myötäänsä käsin korjailla. Sormiruokailusta johtuen taas kätöset ovat usein melko likaiset.
Sitten pidin hyvin ansaitun tauon. Otin päiväunet. Työt jatkuivat. Laitoin matot tuulettumaan, imuroin lattian. Luutusin lattiat. Pesuvettä oli monta kertaa vaihdettava kun on tämä käsillä syöminen ja ruoantähteitä putoilee muutenkin. Välillä saa luututa kokonaisen kaatuneen maitolasillisen. Vaihdoin joulumatot lattialle ja jätin toiset matot vielä tuulettumaan. Katsoimme televisiota ja söimme.
Päätin lämmittää saunan, vaikka oli sunnuntai. Mikäs siinä. Äkkiähän sähkösauna lämpiää. Nautin kylvystä. Löin lisää löylyä. Rakkaan tätivainajan lahjoittama Yves Rocherin ihanantuoksuinen pionisaippua on kohta loppu. Se on suosikkini. Käytin sitä säästeliäästi. Muistelin tätiäni. Hän ei ollut koskaan vihainen kenellekään. Pikemminkin arka ja alistuva. Hänkin on tallella siellä, missä ei ole surua eikä murhetta mistään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti