Sivun näyttöjä yhteensä
maanantai 31. joulukuuta 2018
Surullinen uudenvuodenaatto
Meidän pikku "hippiäinen" kuoli tänään. Kisulla oli ollut huono ruokahalu ja joululta alkoi tulla pissi- ja kakkavahinkoja hiekkalaatikon ulkopuolelle. Eläinlääkäripäivystys vaihtelee ja voi joutua ajamaan sata kilometriä päivystykseen.
Ajattelin, että sinnitellään arkeen asti. Eilen kisu ei saattanut syödä eikä juoda mitään. Nukkui vaan. Annoin kissalle pitkin päivää vettä, kermajäätelöä ja maksapasteijaa ruiskulla suuhun. Laitoin pipoon käärityn kuumavesipullon kissan viereen ja peittelin huovalla, kun kissa tuntui niin kylmältä.
Yöllä kissa liikuskeli. Teki pisut ja kakit keittiön lattialle. Pakkosyötöstä suuttuneena kisu oli mennyt Mummon viereen nukkumaan. Kuinka herttaista! Kaksi huonokuntoista, elämänsä ehtoopuolella olevaa nukkuivat vierekkäin.
Kisu nukkui pitkälle aamupäivään. Arvelin, että sen olo oli helpottanut, kun olin syöttänyt ja juottanut sitä. Ja sen masu oli toiminut yöllä. Kissa jotenkin äännähti ja yökkäsi. Nostin kissan sängyltä lattialle, ettei päiväpeite likaannu.
Kisu oli todella heikossa kunnossa. Hoippui eikä pysynyt jaloillaan. Katsoin, että nyt on tämän kisun lähtö lähellä. Olenhan seurannut kahden koiramme poismenon. Nostin sairaan kissan tyynyn päälle ja laitoin huovan lämmikkeeksi.
Iltapäivällä kissa lakkasi hengittämästä, sydämenlyönnit harvenivat. Pari kertaa kissa väänsi itsensä pitkäksi. Ne olivat kuolinkouristuksia. 14,5 vuotta lemmikkinämme olleen kisun sydän sammui kello 15.30. Sytytin kynttilän palamaan kissan muistolle.
Emme vielä aio ottaa uutta koiraa, mutta kissa on harkinnassa. Ehkä keväällä sitten. Pesin kissankupit huolellisesti ja laitoin ne varastoon odottamaan uutta perheenjäsentä. Ostamissani kissanruoissa päiväystä on jäljellä puolitoista vuotta. Laitan nekin talteen.
Huomenna alkaa hautajaisten suunnittelu. Pesin vanhan tyynyliinan ja peittelen kisun siihen. Toivottavasti saan jollain konstilla sulatettua maata ja haudattua vainajan kunnialla. Kisu haudataan huhtikuussa kuolleen koirulimme viereen. Yhteistä taivalta niille kertyi 11 vuotta.
Tänä uutena vuotena emme paukuta raketteja. Säätiedotus lupasi myrskyä. Pelastuslaitos antoi harvinaisen varoituksen liittyen ilotulitteiden ampumiseen myrskysäällä. Eikä tässä muutenkaan oikein juhlituta.
Kepeät mullat, kisuli!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mahtisukua
Kylällä on eräs suuri suku. Ei sen kummempi kun mitkään muutkaan suvut. Jälkeläisiä vaan on siunaantunut enemmän kuin muille. Mu...
-
Tämä viikko on ollut surun viikko. Meidän koira kuoli rajuun, lyhyeen sairauteen. Olin seurannut sitä muutamia viikkoja. Se oli alkanut j...
-
Kylällä on eräs suuri suku. Ei sen kummempi kun mitkään muutkaan suvut. Jälkeläisiä vaan on siunaantunut enemmän kuin muille. Mu...
-
Ukkini kuoli 29 vuotta sitten. Hän asui Pohjanmaalla ja sinne hänet haudattiinkin. Ihailimme koko perheen voimin kauniita postilaatikko...
-
Kun olin aivan pieni lapsi, eräs ihminen sanoi minulle ikäviä asioita. Ehkä hän ei tarkoittanut sanoa pahasti, mutta herkkänä ja...
-
Olipa rankka päivä! Menin jo aamulla Mummon vielä nukkuessa sahaamaan purkulautoja polttopuiksi. Sukulaismies sattui ajamaan ja pysähtyi ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti